 |
| Auringonpalvontaa äitin kanssa! |
Ihan kohokohta on, että oltiin uimassa! Kastettiin talviturkki ennen äitiä. Äitihän ei edes suostu veteen, mutta käski silti iskän vaan kaapata Onnin kainaloon ja viedä mereen. No, Onni ihan tykkäsi siitä, että sen ei tarvinnut tehdä kaikkea työtä. Se vain ui rantaan ja sen jälkeen oli viileä olo. Ilo sen sijaan. Ensimmäistä kertaa uimassa ja tää vesipeto olis uinut ihan mihin tahansa. Oli maailman hauskimman näköistä, kun pienelle koiralle pienetkin aallot oli isot. Uimaan mennessä niiden yli piti astua. Uinnin jälkeen oli suihku ja kunnon pesuainepesu. Siitä ei Onni tykännyt, mutta Ilo yritti tietysti saalistaa saippuaa. Ollaan nyt puhtaita ja halattavia!
Ilolla oli tosiaan merkkipäivä, kun se täytti puoli vuotta. Oli vähän ihme juttu, kun yhtäkkiä vaan Ilo sai lahjuksia. Se sai sen hihnaan sopivan pissatuspannan, pehmolelun ja vinkuvan donitsin. Donitsi oli kova sana, kun se mahtui sopivasti suuhun ja pyöri laminaatilla karkuun. Onni täyttikin kesäkuussa jo 2,5 vuotta eikä se kuulemma oikeuta enää kuin ylimääräiseen herkkuun... Ikärasismia!
Heinäkuu tässä kuumuudessa on mennyt aika lepposasti. On ulkoiltu aamulla ja illalla ja silti meinattu läkähtyä. Mutta virtaa on kyllä sisällä riittänyt kuulemma ihan tarpeeksi. Painitaan koko ajan. Ja jos ei painita, nukutaan toistemme kainaloissa.
Ilo on oppinut hihnassa meneen ihan nätisti yksin. Nyt on alettu opetteleen yhdessä menemistä. Siinä on vähän haastetta, kun Ilo haluaa aina olla Onnin edellä, mutta samalla se haluaa tulla Onnin perässä, jotta tietää, mihin mennään. Sen lisäksi se haluaa haistella samat ja eri paikat kuin Onni... No, voitte vaan kuvitella, kuinka solmussa me ollaan. Ja ne, jotka äitin hermot tietää...
Ilo on reippaasti oppinut odottamaan ruokaa. Se istuu herkun tai ruokakipon edessä, kunnes kuulee luvan "ole hyvä". Äiti on kovin ylpeä puolivuotiaastaan. On tietysti helppo ollut isoveljeltä oppia. Makuulle meno ei oo selvästikään yhtä helppoa. Ollaan äitin kanssa harjoteltu, ja kun Ilon pitäisi mennä äitin jalkojen alle maate herkun perässä, se sukeltaa sinne kyljelleen ja sätkii eteenpäin niin kuin kala kuivalla maalla. Äitin mukaan kukaan koira ei oo niin höppänä. Vielä se opitaan... Ilo osaa myös tulla luokse käskystä. Onnikin osaa, mutta tottelee sitä keskimäärin joka kolmas kerta... Päkäpää!
Ja muutama ultimaattinen söpöstely tähän vielä:
 |
| Häkki otettiin viikonlopuksi pois, Onni löysi pedin. |
 |
| Imuria piilossa |
 |
| Äiti, oonha mä kiltti poika? |
 |
| Jouduttiin boksiin, kun äiti ja iskä asensi televisioo ja vaihtoi järjestystä. Ei apu kelvannu! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti