torstai 21. elokuuta 2014

Tiimihupparit

Heippa!

Viimeks valiteltiin helteestä, mutta nyt ollaan tyytyväisiä. On helppo ulkoilla, kun on viileetä, mutta Onni kyllä valittaisi vähän sadetakista. Onneks tänään ei lainkaan satanut ja tälläset madalletut mopsitkin säästyy kuravatsalta. Äiti ja iskäkin kävi tänään ostoksilla, kattokaa:

Onnin pissatuspanta sopii nyt Ilon pantaan ja teitty hihnoihin.
Onnillahan ei ole uudet valjaat, mutta poseerattava on silti.
Ilon pinkit valjaat. Parempaa kuvaa ei saanut...
Meillä kuluu tää aika rattosasti. Äiti ja iskä on päivät töissä ja me tullaan niin kauheen hyvin täällä keskenään toimeen. Ei aiheuteta mitään hämminkiä, matot pysyy paikallaan, vesikipot ei lentele, sohvatyynyt saa olla rauhassa... Siis tää ei oo mikään meidän oma kanta asiaan, mutta ei teijän tarvi sitä silti äitiltä varmistaa. Ollaan kilttejä.

Nää ei kyllä oo kotoota...

Mummuloissa ja mummunmummulassakin ollaan tässä vierailtu. Kaapo ja Hilmakin on moneen kertaan pussailtu. Laitetaan seikkailuja vähän kuvien muodossa, koska ei meijän touhuja voi aina sanoin kuvailla.

Lenkkimaisemat Vammalassa.

Kuutti-Kaapo
Kuutti-Ilo



Tänään Ilo pääsi äitin töissä käymään, mutta eihän siitä mitään tullut. Hulluhan se siellä oli ja mummut ja papat ajatteli, että mikä kahjo se on. Kovasti olis sylitellä haluttu, mutta ei Iloa voi kenenkään syliin antaa, kun se on niin vilkas. Ehkä se siitä aikuistuu. Ens kerralla on Onnin vuoro. Rauhallisen, leppoisan Onnin vuoro.


Tänään me soviteltiin vähän meijän tiimihuppareita, kun äiti ja iskä osti Ilollekin hupparin. Nyt meille ei mäyräkoirat ja cockerspanielit kaduilla ryppyile meinaan (ihan kuin olis ennen uskaltanut).





Äiti vaihtoi muuten meijän ruokanappulat toiseen. Ennen syötiin Golden Eaglea, mikä kyllä maistui tosi hyvin ja on laadukasta ruokaa, mutta kun Onnilla tuli niitä näppyjä päälaelle. Kaikki sanoi kyllä, ettei ne ruuasta johdu. Äiti halusi kuitenkin kokeilla ja osti meille säkin Canaganin Contry Gamea. Äitille mainostettiin, ettei siinä ole lainkaan panimohiivaa, mikä monesti herkistää koiria. Vaikka äiti on ruuasta kaikenlaista lukenut, että ei eroa muista mitenkään, niin pakko kyllä sanoa, että Onnin päälaella ei ole enää yhtään näppylää. Siitä on myös monia eri makuja, mutta myös nappuloissa eri kokoja. Small breed on kyllä ollut meille hyvä nappulakoko. Naksuissa äitiä myös viehätti se, että aikuinen ja pentu voi syödä samaa nappulaa, eri annoksella tietty. Tällä kokemuksella voidaan suositella, nam!


Nyt käydään viikonlopun viettoon... Äiti ja iskä lähtee Helsinkiin, meille tulee kummitätit hoitajaks. Ei pääse helpolla... Haha. Pusuja ja haleja ja unilelut on kyllä tarjolla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti